Kiitos, oli hyvä joulu.

Jouluaatto meni oikein mukavasti tänä vuonna. Perinteisesti oltiin pienellä porukalla perheen kesken. Riisipuuroa, joulusaunaa ja naapurissa sukulaisten luona häärimistä päiväsaikaan. Kynttilöiden vieminen mummojen ja muiden edesmenneiden rakkaiden haudoille. Hyvää ruokaa, pientä kisailua, lahjoja ja hyvällä mielellä pötkölleen. Hyvin perinteinen aatto, ilman ihmeellisyyksiä noin päällisinpuolin. Mutta tässä jouluaatossa oli monta itselle tärkeää asiaa erilailla, kuin esimerkiksi vuosi sitten. Tänä jouluna söin jouluaterialla. Niin typerältä, kuin se saattaa kuulostaakin, se oli itselleni iso asia. Jäätävä ero viime vuoteen, jolloin pidin itseäni melkein puolivuotta nälässä ja jouluateria oli lähinnä nimellistä mässytystä kulissin vuoksi. Tänä jouluna nautin ruuasta ja muista joulun ajan asioista enemmän kuin vuosi sitten. Olin huomattavasti ehjempi ja onnellisempi, kuin samaan aikaan viime vuonna, siinä on itselleni lahjaa jo kovasti.

Lahjoja ei tänäkään vuonna kaameaa läjää kuusen alla ollut, kun oltiin taas sovittu, että ei ostella paketteja. Kyllä sieltä silti jotain mukavaa aina löytyy ja tottakai ainakin Tara kullalle oli oma paketti <3 !

Koko joulun aika on mennyt täällä vanhempien kotona metsien keskellä, mitä nyt välillä käynyt kaneja syöttämässä ja vähän henkistätukea saamassa Toukkaselta. Siskokin on saapunut korpeen ja tottakai sen hermoja on täytyny täällä koetella minkä ehtii. Tapsan tansseilla kävin tyttölöiden kanssa, oikee Helssingistä asti oli vahvistusta mukana. Varmaan menee täällä yli uuden vuoden, tosin vuotta vaihtamaan kaupunkiin ihanaisten mussukoiden kanssa. Asiasta ameebaan, vaikka eläinrakas olenkin, niin kanityttösen Miela ja Apila on nyt joulun aikaan koetellut hieman hermoja. Kanit on ollu irti kämpällä koko joulun ja tulos on jotain atomipommin ja kaatopaikan välimaastoa. Tod näk poltan koko makuuhuoneen, kun kotoudun takaisin kaapunkiin..

Shellainen oli Tunskiksen joulu

PS. Oppi alkaa mennä perille, äitee on menossa Jarkko Aholan keikalle ja sisko keskti kuunnella rässiä autossa minulle passaavalla volyymilla mennen tullen välillä korpi ja kaupunki. Success!

Joulua pukkaa

Jiihaa, musta on tulossa nörtti. Ei sellainen, joka osaa korjata tietokoneita, vaan sellainen joka puhuu örkkikieltä ja pelaa roolipelejä. Huolestuttavaa. Tänään nimittäin tuli postia aika kaukaa...

Ja mitäpäs sieltä paketista pöllähtikään...

Kyllä, World of Warcraft, Trading Card Game, Starter Deck. Kyllä minua itseänikin hieman oksettaa :D


Onneksi sentään jotain enemmän minulle ominaistakin on tapahtunut :D Meinaan joululahjani nro. 2 on nyt hakattu paikalleen <3

Siinä se nyt möllöttää, eikä pois lähde :)

Yöelämää ja päiväunia

"Mulla on siis unirytmit niin sekasin." Sori vaan, mutta your statement is totally invalid :D Ei nimittäis ole varmaan kenelläkään kääntyny aikakäsitteet niin hatulleen ku miulla. Huonoa tässä on se, että virastot yms. ei ota ollenkaan huomioon tälläistä kyöpelielämää. Olen tiedostanut sen jo kauan, että olen ennemmin ilta-, kuin aamuihminen, saan paljon enemmän aikaan iltapäivän jälkeen, kuin ennen sitä. Jotain hyötyä tästäkin rytmistä siis, kämppä on siistimpi, kuin normaalisti :) Kaikenlaista uutta jännää olis taas elämään luvassa, oikee jännittää, että miltä elämä näyttää esim. maaliskuussa.

Huolimatta siitä, että joskus on rikkaampikin tullut oltua, on joulufiilis päällänsä sen verran, että lahjoja ja kortteja on tullu hankittua. Joulun odotuspuuhien lisäksi loppuvuoteen kuuluu muutakin mukavaa. Pari ihanaa ystävää muuttaa lähemmäs allekirjoittaneen kotokontuja, S&J, jee. Ainakin yksi Tampesterin reissu het nyt tulevana vklpna. Perjantaina onkin sitten jotain toooosi jännää luvassa, siitä kuvasia sitten myöhemmin ;) Parit pikkujoulutkin ois vietettävä vielä kamujen kanssa ennen sitä oikeaa H-hetkeä. Luvassa on myös laatuaikaa ihanaisen Toukkasen kanssa <3. Ollaankin tässä laatuaikailtu jo nostalgisissa tunnelmissa katsellen lapsuuden/nuoruuden suosikki sarjaa The Tribe. Ei oo muuten enää yhtään samat hahmot suosikkeja, kun sillon joskus vuonna 199? :D Sitten, kun lähestytään 24.päivää, matka suuntaa maalle, eli lapsuuden kotikonnuille joulun viettoon. Siellä pitäis sitten yrittää olla kiusaamatta siskoa liikaa ja riitelemättä sen suuremmin kenekään kanssa :D Ah, perheeni on pahin ja paras. Mitä ilmeisimmin tämä joulu tulee olemaan myös viimeinen, jonka vietämme lapsuudenkodissani, yritän siis ottaa siitä kaiken irti ja koittaa kestää sen, että on päästettävä irti maisemista, jotka on ollu tuttuja ja turvallisia jo neljännesvuosisadan. 

Vuosisadoista puheenollen, olen pikkuhiljaa pääsemässä ikäkriisin yli, kun ei tässä ole mitään muutosta tapahtunut, eikä kukaan vieläkään usko miun oikeaa ikää :D Sopii minulle hyvin, saanpahan töhöilyjäni helpommin anteeksi :D Asiasta ameebaan, todella huonona nörttinä olen lievässä kriisissä, kun luotetut waretus-sivustoni ovat otettu pois käytöstä taasen. Muuten ei olis mitään hätää, mutta liian monta hyvää sarjaa menossa. Seuraan muuten yllättävän montaa tv-sarjaa, ihmiseksi, joka ei omista ollenkaan telekkaria. Tällä hetkellä seurannassa Walking Dead (kukapa tätä ei seuraisi, saa kertoa jos sellainen henkilö löytyy!), Grimm, American Horror Story; Coven jaThe Big Bang Theory. Dvd:llä uusinta yrityksenä on nyt menossa Supernatural, jonka kyydistä putosin aikanaan vissiin tuottiksella kolme. 

Niii ja hehkuti hehkuti, Hobitti ja Smaugin autioittama maa sai ensi-iltansa 11.12. Tottakai, kuten hyvän hobitin tapoihin kuuluu olin heti kello 00.02- näytöksessä 3D-lasit tiukasti kuonolla. Oli muuten aivan mahtava elokuva taas, sai nauraa ja jännittää. Todettakoon tosin, että Odottamaton matka on suosikki tällä hetkellä tämän trilogian osista :)

Muistaako muut tätä sarjaa samalla lämmöllä, kuin mie?

The Tribe, Theme Song

Vielä tämän sepostuksen päätteeksi, paljastettakoon allekirjoittaneen joululahja osa 1/3.

Tadaaaa!

Kauan haaveilemani kaulakoru on saapunut, yeij!

Henk. koht. naamapalmu

Alan vakaasti uskoa teoriaan, jonka mukaan tarpeeksi kauan valveilla olo aiheuttaa humalatilan kaltaisia neronleimauksia. Tässä on tullu viime aikoina oltua Nukkumatin kanssa äärimmäisen huonoissa väleissä. Niinpä päivänä eräänä kiikutin glögipurkkia jääkaapin sijasta vessaan. Tänään ladoin ruokaostoksia jääkaappiin ja laitoin viimeisenä vielä avaimet turvallisesti jääkaapin hyllylle. Kun sitä huomaa, että mitä on tekemässä, niin tuntee itsensä äärimmäisen älykkääksi. Historiassakin on eletty vastaavia hetkiä, joskus olen avannut vessan oven samaan tapaan, kuin jääkaapin ja ns laittanut maitopurkin "hyllylle". Eli tiputin sen tyhjän päälle ja tuijotin sitten käsi vielä "jääkaapissa", että mitäs pirua. Osaltaan homma saattaa olla geeneissä, onpa meikäläisen äitee nimittäin joskus lähtenyt hakemaan liiteristä puita keittiöjakkaran kanssa. Siinä sitten liiterin ovella vähän aikaa tuijotteli, että missäs se puunkantoteline on ja mitäs tämä jakkara tässä tekkee.

Älykkyyden ruumiillistuma

Alkaa muutes oleen pikkujoulujen kulta-aika käsillä. Siispä esitän tässä vaiheessa toiveeni Joulupukille. Parahin papparainen, tänä vuonna haluan joululahjaksi teollisuusimurin, lottovoiton ja kimalaisvyötäröni vaihdon ampiaismalliin. 

Ei muuta ku unta kuulaan ja rok rok.

Jee, talvi

Ollaan päästy joulukuun alkuun ja auton ovet on ollu jäässä noin kuusi kertaa. Kerran oon rymynny jo takakontin kautta sisälle, yhtenä päivänä avautui vain apukuskin ovi, ah ihanaa. Tänään kun sain vääntyneen avaimen kustannuksella rymyttyä itteni autoon ja ajettua tankille, tottakai tankin luukku oli jäässä myös. Huippuhetkiä kerrassaan. Lisäksi oli suuri virhe erehtyä kaupoille veronpalautuspäivänä... Nooh muutenhan siitä selvittiin sivistyneesti, mitä nyt olisin halunnut työntää villisti kirkuvan ihmislapsen kurkkuun muovikuusen poikittain.. Ilmassa on muutenkin vähän vittuilun makua, huoltomies oli hiekoittanut asuntojen ovien etusia soralla, jostain kumman syystä meikäläisen rapun edessä oli yksi nyrkinkokoinen kivi. Joko hän ajatteli, että siinäpähän akka liukastelet tai sitten ajatteli, että kyllä tuo tyttö itte siitä soraa saa aikaiseksi. Tiedä häntä.

Köyhyys on edelleen jees, NOT. Siitä huolimatta ensimmäisiä joululahjoja on osteltu. Lahjoja saa harva ja valittu ja nekin on hintaluokkaa köyhä ja ilmanen :D Nooh, eikös se ollu se ajatus mikä merkitsee? Autopulmien lisäksi kesää on ikävä muutenkin. On taas ne säät, että perse jäätyy, kirjaimellisesti. Ilmeisesti läski jäätyy pakkasella tai sitten mun hanurissa ei oo minkään tason verenkiertoa. Ei tulis kyllä yllätyksenä, koska ei kierrä veri sormissa, eikä varpaissakaan. Todennäköisesti olen reuman kämpyröittämä mummo jo siinä nelikymppisenä.

Kuumeessakin olin ja olen taas, ihanainen KatKat kävi tartuttamassa jonkun hyppykupan ja siitä ollaan nautittu innolla :) Tyttöjenilta sujui lauantaina mukavasti, lisää juttua siitä ja tyttölöistä on tulossa, jahka tästä taudista tokenen ja on enemmän aikaa. Nyt oon tapellu uuden tukkaprojektin kimpussa ja meinaan menettää siihen hermoni, mutta lopputulos on niin ihana, että jaksan kyllä.

Muuh.

Kovimmat Coverit

Täytyy tunnustaa, että en ole aina ollut "lainakappaleiden" ystävä. Olenpa joskus todennut, että coverit on aina huonompia, kuin alkuperäisversiot. Mutta, kuten niin monessa muussakin asiassa, niin täytyy tässäkin todeta, että "never say never" pitää kutinsa. Nykyään moni cover veto on päässyt ehdottomien suosikkibiisien listalle. Thank God olemme päässeet pahimmasta lainakappele helvetistä, eli käännösiskelmistä eroon. Ne on vaan järjestään jotain aivan järkyttävää, mutta toistaalta jos nauttii myötähäpeän tuomasta oksennuksenmausta suussa, niin näitä käännettyjä kultakimpaleita ehdittiin tehtailla Suomessakin useita kymmeniä ulkomaiden listahiteistä. Ainoa käännösiskelmä, jota olen tarkoituksellisesti kuunnelut on Mona Caritan versio Blondien Call Me-kappaleesta, mutta se niistä hirvityksistä ja takaisin nykyaikaan. Ah, Youtube, sinä kaiken mahdollisen saastan ja sisällön tyyssija. Sieltäpä löytää nykyajan hittibiiseille heti miljoona coveria, aina webbikameralla kuvatuista kotoisista yksinlauluista, eri tyylilajiin muokatuihin bändivetoihin. Ei varmaan löydy yhtään listahitti renkutusta viimeiseltä neljältä vuodelta, joista ei joku heavy- tai punkbändi oli tehnyt ns. Screamo coveria. Joukosta löytyy muutama ihan helmi raita, mutta eipä näitä Keshan tai Justin Bieberin biisejä saa hyvältä kuulostamaan vaikka ne voissa paistais ja Dani Filthille syöttäs. Omat suosikki coverit hupsista vaan on kaikki metallibändien aikaansaannoksia. Parhaat uudisversiot syntyykin ns. randombiiseistä, eikä niistä eniten vigutetuista hittiällötyksistä. Hetken aikaa tuossa harmaita aivosolujani kun kiusasin, niin kymmenen cover rakkautta sain kasaan. Nyt alkaakin sitten jäätävä linkkiviidakko, että safarihatut ja juomapullot esille ja menoksi.

Kappaleet ei ole missään suosikkijärjestyksessä, vaan listattu ihan ajatuksenvirran mukana, miten nyt sattuivat mieleen tulemaan.

Profane Omen - Wild Child - W.A.S.P. cover

Valmiiksi loistavaan biisiin saatu jotain sellaista nuoruuden intoa ja

räimettä, että mie tykkään.

https://www.youtube.com/watch?v=WXU1NFgkAII

Lost Society - I Stole Your Love - KISS cover

No voi jumankekka, tarviiko tätä nyt enää ees selitellä :D

Löyty kivekset tähänkin biisiin ja siis onhan nuo poijjaat nyt iha yli spöö!

https://www.youtube.com/watch?v=z3nb2FcuIJ4

Lullacry - L.O.V.E. Machine - W.A.S.P. cover

Alkuperäinenkin on mahtava, mutta vahva naisääni ja vähä

rouheempaa menoa, ni kyllä toimii.

https://www.youtube.com/watch?v=7_rM4LW9HtA

Twilight Guardians - La Isla Bonita - Madonna cover

Yksi kaikkien aikojen biisirakkauksista. Kuulostaapahan kerrankin,

joku Madonnan tekele musiikille.

http://www.youtube.com/watch?v=qToq_VQ8cN0

Children Of Bodom - Aces High - Iron Maiden cover

Nää on nykyää nää coverit ainoo muoto missä siedän Maidenia yhtään,

kiitokset nimeltämainitsemattomalle Rautaneidon suurkuluttajalle.

Ja siis COB on <3

http://www.youtube.com/watch?v=uK1lMfYX0zo

Cradle of Filth - Hallowed Be Thy Name - Iron Maiden cover

Kompaten jo edellisen biisin selittelyihin, minkä Maiden tekee,

sen voi tehdä paremmin. Ja Dani Filthin ääni, wau.

http://www.youtube.com/watch?v=7TlTl8UnqbI

Ensiferum - Battery - Metallica cover

Mitähän tähän nyt sanois, ei Metallica huonoa ole, oon kai kuunnellu sitä

aikanaan liikaa. Enska on yks ekoista metallirakkauksista ja toimii tässä,

kuin junanvessa ikään.

http://www.youtube.com/watch?v=qTP9KpmDGRc

Entwine - Tears Are Falling - KISS cover

Tästä kuulee ininää, että laulaja ei oo ihan vireessä, mutta kunnes joku vetää

paremmin, niin turpa kii. KISS ei oo koskaa ollu mun suosikki, Entwine taasen kyllä.

Siispä klassikko käännettynä omaa korvaa miellyttäväksi.

http://www.youtube.com/watch?v=4XU8FjBnaU4

Lacuna Coil - Enjoy The Silence - Depeche Mode cover

Voi hyvät hyssykät ku lähtee tiettyyn fiilikseen hyvin tämä ralli!

http://www.youtube.com/watch?v=RTOLMbKjLeY

Children Of Bodom - Somebody Put Something In My Drink - Ramones cover

Ramones itsestään jo täysin <3 Siihen sitten vielä ku sotketaan Laihon poika,

niin korvakarkki on valamis.

http://www.youtube.com/watch?v=P--E3Dta4q4

Siinäpä oli kymmenen kovaa coveria kansalle. Ah, kylläpä tuli taasen hyvä fiilis ku kuunteli tuossa kirjotellessa nuo rallit lävitte. Tässä alkaa jo kovasti odottelemaan viikonloppua, kun saan ihania vieraita. KatKat tullee Tamperkeleestä ekaa kertaa tarkistamaan allekirjoittaneen hoodit. Lauantaina sitten onki tyttöjeniltamat ja sinne saapuukin sitte sekavaakin sekavampi joukko rakkaita kakkapäitä. Vielä ois muutama päivä, autoremppa, pyykkivuori ja kämpän siivous edessä ennen näintä viikonloppu riemuja.

Holirei, kiitos ja nam

Ensimmäiseksi valitan

Ihka ensimmäinen YY on oikein mukavaa aloittaa pikkuisella napinalla, joku aivokääpiö varasti minulta katuharjan. Kyllä. Tiesin, että tässä maailmassa helposti pääsee omaisuudestaa eroon, jos jättää sen huolimattomasti lojumaan, esim, lukitsematon polkupyörä. Mutta että ei voi enää jättää omille rappusille katuharjaa, ilman että sekin nyysitään. Onneksi olen niin köyhä, että ei tarvitse uuttakaan ostaa :D Eletään siis lakaisemattomien rappujen kanssa, mennään sisälle lumisilla kengillä, liukastutaan eteiseen muodostuneeseen vesilätäkköön, katkaistaan niskamme ja kuollaan pois. Hampaaton huoltomies saapuu avaamaan huolestuneille kanssaihmiselle ovea ja minut löydetään haisevana ruumiina eteisestä, todennäköisesti jotain noloa päällä, koiran kaluttua puolet naamastani irti. Siinä sitä on sitten tunnelmaa kerrankseen, ai että. Ja kaikki tämä vain anastetun katuharjan tähden. Ah, kurjuutta ja synkkyyttä.

Nooh, toivotaan, että harjan uusi omistaja on vielä köyhempi kuin minä ja olen tässä nyt ikäänkuin sitten hyväntekijänä :) 

Se ois sitten tuolla kitinällä korkattu tämä blogi. Tulevaisuudelle on suuria visioita jo, ainakin asiaa ystävyydestä, musiikista ja eiköhän tämä neiti negatiivinen palaa myös kitinän pariin :)

Kiitos ja nam!